Raaka-ainekatsaus helmikuu 2026

Raaka-aineista korkealla tasolla ovat edelleen kananmunatuotteet. Syynä hinnannousuille ovat olleet kananmunien lisääntynyt kysyntä Euroopassa niin kuluttaja kuin teollisuuspuolella. Maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa, mm. keltuaisjauheiden varastotasot ovat hyvin alhaiset. Kysyntä on suuntautunut vastuullistasoltaan free range- ja barn -laatuihin. Tuottajat Euroopassa eivät ole investoineet lisätuotantoon, kun hintataso on ollut alhainen. Ympäristövaatimusten myötä kananmunien tuotannon ennustetaan laskevan n. 15 % Belgiassa, Saksassa ja Hollannissa. Lintuinfluenssan vaikutukset ovat vaikuttaneet heikkoon saatavuuteen etenkin Itä-Euroopassa. Kananmunapula Yhdysvalloissa on lisännyt vientiä EU:sta USA:n, samoin kysyntä eurooppalaisille kananmunille on lisääntynyt Kaukoidässä ja Etelä-Amerikassa.

Maitojauheista rasvaisen maitojauheen hintataso on ollut laskusuuntainen. Heraproteiinikonsentraattien ja -isolaattien hinnat ovat olleet edelleen korkealla tasolla heikomman saatavuuden ja lisääntyneen kysynnän myötä.

Soijapapujen hinta on USA:ssa ollut vakaa. Eurooppalaisen soijapavun hintataso nousi hieman johtuen kuivuuden aiheuttaman hehtaarisadon pienentymisestä.

Lihaproteiinien hintataso on ollut vakaa tai laskusuuntainen kun lihaproteiinien raaka-ainetta on ollut hyvin saatavilla.

Maissisato oli hyvä. Ukrainan sadonkorjuun viivästyminen vähensi maissin vientiä, mikä piti non-gmo maissin kysynnän ja hinnat korkeampana suhteessa vehnään. Globaalisti maissia kuitenkin riittää. Vahamaissin osalta sato oli myös edellisvuotta parempi.

Euroopassa vehnäsato oli hyvä vaihtelevista sääolosuhteista huolimatta. Tämä aiheutti osaltaan laatuvaihteluita viljaan. Globaali tuotanto on kasvanut, mikä on aiheuttanut myös hintapainetta alaspäin.

Sääolosuhteet, USD:n kurssi ja geopoliittiset riskit lisäävät viljamarkkinoiden volatiliteettia.

Tapiokajuuren viljelypinta-ala kasvoi vuonna 2025 ja saanto oli edellisvuotta parempi. Tapiokatärkkelyksen vienti Thaimaasta putosi edellisvuodesta, joka on laskenut hintatasoa hieman. Merirahdit laskivat myös syksyn aikana. Logistiikkakustannuksissa on kuitenkin hintaheiluntaa ja merirahdit ovat jälleen olleet noususuuntaiset.

Euroopassa viljelypinta-ala on kasvanut, sato oli hyvä ja hintataso sen myötä laskenut.

Kiinalaisten elintarvikelisäaineiden saatavuus on ollut parempi ja hinnat vakaat johtuen myös suotuisasta merirahtikehityksestä sekä valuuttakurssimuutoksista. Suolan hintataso on hieman noussut mm. kuljetuskustannusten nousun seurauksena.

Sakeuttajien, kuten karrageenien ja ksantaanikumin, hinnat ovat laskusuuntaiset johtuen paremmasta saatavuudesta sekä merirahtien laskusta.

Sokerin viljelypinta-ala Euroopassa on laskenut 9 %. Tätä on tasapainottanut edellisvuotta parempi sokerin saanto ja sen vuoksi tuotannon lasku on ollut pienempää.

Sokerin kysyntä Euroopassa on ollut myös laskusuuntainen.

Globaalin sokerituotannon ennustetaan olevan tulevana vuonna ylijäämäinen.

Kaakaon kysyntä laski korkean hintatason vuoksi ja tuotantomäärät pienenivät loppuvuodesta. Markkinat siirtyivät nopeasti niukkuushinnoittelusta kysyntä ja ylijäämä hinnoitteluun. Tuottajamaissa ennustetaan myös parempia satoja, mikä tukee hintatason laskua lyhyellä aikavälillä.

Rypsiöljyn ja auringonkukkaöljyn hinnan ennustetaan olevan vakaat vuoden alkupuoliskolla. Palmuöljyn hinta on ollut hieman nousussa.

Intiassa on juuri korjattu varhaista talvisatoa sipuleissa. Kylvö sujui hyvin, mutta sateiden vuoksi talvisato on lähes menetetty ja sen prosessointi on viivästynyt. Myöhäinen talvisato on kärsinyt myös sääolosuhteista, mikä on johtanut heikompaan saatavuuteen ja hintojen nousuun. Kesäsadon ennustetaan kuitenkin olevan normaali, koska osa tuhoutuneista alueista on istuettu uudelleen. Talvisatojen menetykset vaikuttavat kuitenkin tulevaisuuden hintatasoon nousevasti.

Kiinassa viljelyala kasvoi merkittävästi ja hinnat laskivat uuden sadon myötä. Kysyntä kiinalaiselle sipulille on kuitenkin kasvanut, joka voi nostaa hintatasoa myöhemmin. Kiinalaisen valkosipulin istutus viivästyi satokauden alussa, mutta viljelypinta-alan kasvu kompensoi hinnannousun tarvetta. Hintataso on ollut vakaa.

Pippureiden globaali tuotanto on laskenut etenkin Vietnamissa ja Indonesiassa. Viljelijät ovat siirtyneet paremman hintatason hyödykkeisiin kuten kahviin ja durianiin. Tulevan sadon ennustetaan laskevan n. 10 %. Vienti on kasvanut etenkin Kiinaan ja USA:n. Brasiliassa viljelypinta-ala kasvaa. Heikot sääolosuhteet ovat kuitenkin laskeneet saantoa. Intiassa pippureiden tuotanto on pienentynyt n. 20 % sääolosuhteiden vuoksi. Kiinassa pippureiden tuotanto on pudonnut yli 30 %. Edellä mainituista tekijöistä johtuen globaalit pippurivarastot ovat pienentymässä kysynnän kasvaessa. Tullitariffien vaihtelut ovat myös vaikuttaneet pippureiden vientiin tuottajamaista. Hintatason ennustetaan nousevan uudesta sadosta.

Yleisesti muiden luonnonmausteiden hinnat ovat olleet vakaat. Osassa chililaatuja ovat hinnat olleet noususuuntaiset. Yrteissä on ollut nousua etenkin oreganon osalta. Oreganon varmuusvarastot olivat satokauden alussa hyvin alhaiset. Sato oli merkittävästi pienempi varhaisen kukinnan vuoksi. Oreganossa on ollut huolenaiheena Pyrollizidine alkaloidit (PAs) koska viljelijät ovat vähentäneet rikkaruohojen kitkemistä korkeiden työvoimakustannusten vuoksi. EU-lainsäädännön täyttämää raaka-ainetta pyrollizidine ja nikkeliraja-arvojen osalta on entistä vähemmän saatavilla. Oreganon hinta on noussut merkittävästi.